Usein kysytyt kysymykset sijaisperhetoiminnasta

Onko Pihlajassa sijaisperheille tarvetta?
On. Erityisesti tarvitsemme pitkäaikaisia sijaisperheitä kaiken ikäisille lapsille sekä vastaanottoperheitä kouluikäisille lapsille.

Mikä ero on pitkäaikaisella sijaisperheellä ja vastaanottoperheellä?
Pitkäaikaiseen sijaisperheeseen lapsi sijoitetaan toistaiseksi (lapset ovat pääosin huostaanotettuja). Monet lapset asuvat jopa täysi-ikäisyyteen asti pitkäaikaisessa sijaisperheessä. Vastaanottoperheessä lapsi asuu hetkellisesti (usein vain joitain kuukausia) kriisitilanteen tai arviointitilanteen ajan ja palaa takaisin huoltajiensa luokse tai jatkaa matkaa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Vastaanottoperheeseen lapset tulevat nopealla aikataululla.

Jos perheessä on kaksi vanhempaa, tarvitseeko molempien vanhempien tulla sijaisperhevalmennukseen?
Kyllä tarvitsee. Sijaisperheenä toimiminen vaikuttaa koko perheeseen ja siten molemmat perheen aikuiset valmennetaan. Valmennus on lakisääteinen. Myös perheen biologiset lapset (yli 6-vuotiaat) pääsevät mukaan lapsille järjestettyyn yhteen valmennustapaamiseen.

Voiko yksinhakeva tulla valmennukseen?
Kyllä voi. Tarvitsemme monenlaisia perheitä: perheitä, joissa on yksi aikuinen sekä perheitä, joissa on pariskunta. Yksinhakevan kohdalla selvitämme esimerkiksi tarkemmin sitä, miten perhe taloudellisesti tulee toimeen, kun perheen ainoa aikuinen jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta/lapsia. Myös yksinhakevan verkoston kartoitamme tarkemmin.

Maksetaanko sijaisperhetoiminnasta sijaisperheelle?
Kyllä maksetaan. Hoitopalkkio on korvausta lapsen hoidosta ja kulukorvauksen tarkoitus on kattaa sijoitetusta lapsesta aiheutuvat kulut. Pihlajan palkkiotaulukko löytyy Pihlajan nettisivuilta: https://www.keski-uudenmaansote.fi/pihlaja/perhehoitoyksikko-pihlaja/

Pitääkö sijaisperheen jäädä töistä kotiin?
Vastaanottoperheessä yhden vanhemman on oltava kotona. Lapset tulevat nopealla aikataululla ja useinkaan ei voi tietää etukäteen, minkä ajan lapset ovat vastaanottoperheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon puolella edellytetään, että vähintään vuoden on yksi sijaisvanhempi kotona sijoitetun lapsen kanssa. Tämä on tärkeää lapsen ja aikuisen välisen kiintymyssuhteen kannalta. Nuorta sijoitettaessa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen voidaan pohtia, onko tarvetta vanhemman kotiin jäämiselle.

Missä sijaisperhe voi asua?
Vastaanottoperheet voivat asua maksimissaan noin 70 km:n päässä Pihlajan kunnista (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula). Pitkäaikainen sijaisperhe voi sijaita maksimissaan noin 200 km:n päässä Pihlajan kunnista.

Pitääkö sijaisperheellä olla iso koti?
Sijaisperheessä sijoitetulla lapsella tulee olla oma huone kouluikään tultaessa. Pienemmän lapset voivat jakaa huoneensa ja usein hyötyvätkin esimerkiksi siitä, että nukkuvat vaikka sijaisvanhempien kanssa samassa huoneessa. Pääsääntö on, että eri perheistä tulevat sijoitetut lapset eivät majoitu keskenään. Sisarusten kohdalla tila-asia tarvittaessa joustaa. Jokaisen perheenjäsenen oma tila tuo jaksamista sijaisvanhemmille, sijaisperheen omille lapsille ja on sijoitetulle lapselle.

Miten usein lapset kotiutuvat sijaisperheestä vanhemmilleen?
Vastaanottoperheestä suurin osa lapsista kotiutuu takaisin vanhemmilleen. Pitkäaikaisesta sijaisperheestä lapsia kotiutuu vähemmän huoltajilleen, koska huostaanottoon ei päädytä kevyistä syistä ja ongelmat ovat usein mittavia. Lastensuojelun tavoitteena on se, että lapsi voisi kotiutua takaisin vanhemmilleen. Kotiutustilanteissa arvioidaan aina sijoitetun lapsen etua. Jos sijoitettu lapsi kotiutuu vanhemmilleen, jatkaa pitkäaikainen sijaisperhe usein lapsen tukiperheenä (lapsi viettää viikonlopun kuukaudesta entisessä sijaisperheessä).

Ovatko biologiset vanhemmat uhkaavia sijaisperheitä kohtaan?
Jos biologiset vanhemmat ovat vihaisia lapsensa huostaanotosta/sijoittamisesta, he usein kohdistavat vihansa lapsen sosiaalitoimeen, koska se taho on osallistunut lapsen huostaanottoon. Biologiset vanhemmat yleensä ymmärtävät, että sijaisperheen tehtävä on hoitaa sijoitettua lasta, eikä sijaisperhe voi tehdä lasta koskevia isoja päätöksiä. Toki erimielisyyksiä voi tulla esimerkiksi kasvatukseen liittyvistä asioista arjessa ja voimakkailta tunteilta ei aina voi välttyä, koska sijoitettu lapsi on rakas ja tärkeä biologisille vanhemmilleen ja sijaisperheelle. Jos sosiaalitoimella on tietoa siitä, että biologinen vanhempi olisi erittäin haastava tai uhkaava, lasta ei sijoitettaisi tavalliseen sijaisperheeseen. Myös lapsen olinpaikan salaaminen on lain mukaan mahdollista, mutta todella harvinaista.

Miten sijaisperheitä tuetaan?
Sijaisperheelle nimetään oma työntekijä, joka tapaa sijaisperhettä säännöllisesti. Lisäksi yhteyttä voidaan pitää puhelimitse tai suojatulla sähköpostiyhteydessä. Sijaisperheille on tarjolla ryhmämuotoisia tukia; kuukausittain olevia ryhmätyönohjauksia, erilaisia koulutuspäiviä ja virkistyspäivä kerran vuodessa. Erilaisia ylimääräisiä perhekohtaisia tukia voidaan harkita, jos tilanne sitä vaatii.

Päivitetty 17.11.2020 Tulosta

 
 


Sandelininkatu 1, PL 46
05800 Hyvinkää
kirjaamo@keusote.fi
Vaihde p. 019 711 0000,
ma-pe klo 8-16

Kuntayhtymän Y-tunnus: 2844969-4

 
Laskutus:

Verkko-osoite ja tunnus:
OVT tunnus: 003728449694

Operaattorin Telia/CGI tunnus:
003703575029


Verkkolaskulla näkyvä postiosoite / skannauspalvelu:
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
003728449694
PL 299
02066 DOCUSCAN