Käyntikortti

Käyntikortti on vanha keksintö. Pahvisena versiona käyntikortti on ollut käytössä jo kymmeniä vuosia. Sittemmin käyntikortin on voinut lähettää sähköisesti puhelimen välityksellä. Viimeisin versio käyntikortista lienee tässäkin kuntayhtymässä käyttöön otettu yhdenmukainen sähköpostin allekirjoitus. Tuo allekirjoitus sisältää kaiken oleellisen tiedon jokaisesta työntekijästä ja allekirjoituksen sisältö sekä formaatti ovat meillä kaikilla samanlaiset.

Olemme jokainen työntekijä käyntikortteina esillä myös toisella tapaa työnantajamme palveluksessa. Ihan omina itsenämme, joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa – olipa vastaantulijana asiakas, omainen, työkaveri tai esimies. Lukematon määrä kohtaamisia tapahtuu myös puhelimitse ja erilaisissa sähköisissä viestintäalustoissa. Meidän olisikin hyvä välillä pysähtyä miettimään, mitä meiltä odotetaan ja miten toimimme asiakaskohtaamisessa.

Kaikkein helpoin käyntikortti on pahvilipuke ja sähköpostin allekirjoitus. Malli tulee annettuna. Ei tarvitse muuta miettiä, sen kun vaihtaa omat tiedot valmiiksi osoitettuihin paikkoihin. Mutta entä sitten kohtaaminen? Oletamme, että jokainen aikuinen tietää, miten paras asiakaskohtaaminen luodaan, mutta tietääkö?

Onko meidän helppo huomioida jokainen ihminen ihmisenä - arjen kiireessä, joka päivä? Silloinkin, kun vastaantuleva, täysin vieras, kiireinen ja ehkä vähän kireän oloinen asiakas kysyy asiaa, joka ei kuulu omaan vahvaan osaamisalueeseemme. Tai, kun puhelimessa juttelemme todella mukavan ja hymyilevän ikäihmisen kanssa. Miten niin hymyilevän? Mistä sen voi tietää, kun häntä ei näe? Peruspositiivisuuden aistii, haasteellisemmassakin kohtaamisessa. Siitä ei voi erehtyä, ja hyvä mieli suorastaan tarttuu. Samoin on valitettavasti negatiivisuuden kanssa.

Meitä kollegoitakin on erilaisia. Toinen on koko ajan hyvillä mielin töissä ja saa palautetta ystävällisestä palvelusta. Aina ei oma olo ole yhtä valoisa. Meillä jokaisella on velvollisuus edistää hyvää kohtaamista myös työyhteisössä. Kysymmekö riittävästi työkaverilta, tarvitseeko hän apua? Tai otammeko vastaan työkaverilta neuvoja? Tuemmeko toistemme jaksamista arjessa riittävästi? Nämä arjen keinot tepsivät myös, kun työyhteisöön rekrytoidaan uutta työntekijää, ja huolehditaan nykyisten työntekijöiden pysyvyydestä. Voimme jokainen vaikuttaa, millainen kuva työyhteisöstämme on rekrytointimarkkinoilla. Hyvä maine näkyy ja kuuluu, sinne halutaan hakeutua töihin ja siellä myös pysytään. Vaikka lähiesimies edistää työyhteisön yhteishenkeä mm. säännöllisten työpaikkapalaverien ja tyhy-päivien avulla, on jokaisen työyhteisön jäsenen kannettava oma kortensa kekoon. Toisiamme huomioimalla edistämme hyvää kohtaamista ja jaksamme kohdata asiakkaammekin hyvillä mielin.

Teoriassa jokainen aikuinen tietää, millaista on hyvä kohtaaminen tai huono – ainakin silloin, kun kohtaaminen epäonnistuu. Lähtökohtaisesti palveluasenteemme tulee olla vähintään sellainen, että kokisimme sen tilanteessa kuin tilanteessa itsekin inhimillisen miellyttäväksi. Ei tarvitse olla hymy korvissa, jos se ei tunnu luontevalta. Tosin, sopivissa määrin vitsi tai tilanteen keventäminen voi helpottaa tai laukaista muutoin joskus jännittynyttä tilannetta. Kohti katsominen, nyökkäily, kuuntelemisen osoittaminen kohti katsomalla ilman, että kirjoittaa kaiken aikaa koneelle, tuntuu kenestä vain hyvältä kohtaamiselta. Isoa ihmettä sen ei tarvitse olla, mutta asiakastyön ammattilaisina meidän tulee tehdä jokaisesta kohtaamisesta parasta jokaiselle – strategiamme mukaan.

Päivitetty 23.10.2019 Tulosta

 
 


Sandelininkatu 1, PL 46
05800 Hyvinkää
kirjaamo@keusote.fi

Kuntayhtymän Y-tunnus: 2844969-4

 

 
Verkko-osoite ja tunnus:
OVT tunnus: 003728449694


Operaattorin (CGI) välittäjätunnus: 003703575029
Operaattori CGI Suomi Oy


Paperilaskut:
Keski-Uudenmaan sote ky
Ostolaskujen käsittely
PL 1, 05801 Hyvinkää


Laskujen liitteet lähetetään:
Keski-Uudenmaan sote ky
PL 46, 05801 Hyvinkää