Siirry sisältöön

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pisteen ja OLKA-toiminnan avajaiset toivat järjestöt JUSTiin

Nainen leikkaa saksilla silkkinauhan uuden toimipisteen avajaisissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pisteen avajaisia vietettiin torstaina 11.4. JUSTissa. Samalla OLKA-toiminta jalkautui ensimmäistä kertaa perusterveydenhuoltoon. Avajaiset houkuttelivat paikalle suuren määrän kävijöitä tutustumaan alueen järjestötoimintaan ja terveellisiin elintapoihin.

Hyte-pisteiden tarkoituksena on tukea omahoitoa ja tarjota tietoa esimerkiksi terveellisistä elintavoista ja järjestötoimijoista. Samankaltaisia pisteitä on ollut aikaisemminkin, mutta niiden toiminta hiipui korona-aikana. Nyt toiminta haluttiin käynnistää uudestaan entistä monipuolisempana. Pisteitä on tarkoitus laajentaa myös muihin toimipisteisiin ja kehittää toimintaa saatujen kokemusten perusteella.

Järjestöjen mukana olo mahdollistetaan tiiviillä OLKA-toiminnan ja Keusoten lähineuvontapalvelun yhteistyöllä. OLKA-toiminta toteuttaa monipuolista koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Tämän vuoden aikana OLKA-toiminta pilotoi yhteistyötä myös perusterveydenhuollon kanssa, jossa Keusote saa olla uraauurtavana yhteistyökumppanina.

Hyvinvointialueen ja järjestöjen välinen yhteistyö on tärkeää

Avajaisissa toimintaansa esittelivät OLKA, Uudenmaan maksa- ja munuaisyhdistys UUMU, Tuusulanjärven Reuma, Järvenpään sydänyhdistys, Uudenmaan epilepsiayhdistys ja Uudenmaan Muistiluotsi.

OLKA-toimintaa on aikaisemmin ollut Keski-Uudellamaalla vain Hyvinkään sairaalassa. OLKA:n järjestämää vapaaehtoistoimintaa, koulutuksia ja teemapäiviä on toivottu jo pitkään myös muihin kuntiin. Ei siis ole ihme, että OLKA:n pisteellä kävi avajaisissa kova kuhina.

”Tällaiset pisteet ovat hieno mahdollisuus tehdä järjestöjen tärkeintä työtä. Näin pystytään lisäämään vertaistuen tunnettuutta ja auttamaan pieniäkin järjestöjä, joiden on vaikeampaa saada äänensä kuuluviin. Tietoisuutta järjestöjen toiminnasta on tarpeen lisätä myös hyvinvointialueen henkilöstön parissa”, kertovat OLKA:n Ulrika Seppänen da Costa ja Senja Liikonen.

”Näkyvyys on järjestöille tärkeää. Moni, joka saa vakavan diagnoosin, jää helposti sokkiin. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen kohtaamispaikan ja vertaistukea juuri tällaisissa tilanteissa. Hyvinvointialueen ja järjestöjen palvelut täydentävät toisiaan, ja palveluohjauksella on suuri merkitys puolin ja toisin”, toteaa Laura Närhi Uudenmaan epilepsiayhdistyksestä.

”Järjestöjen tarjoama vertaistuki auttaa asennoitumaan niin, ettei vakavakaan diagnoosi ole maailmanloppu. Yhteistyömme Keusoten kanssa on toiminut hyvin, mutta kehittämismahdollisuuksiakin riittää kyllä. Pyrimme muun muassa lyhentämään leikkauksen jälkeistä sairaalassaolojaksoa kuntoutuksen avulla. Ylipäänsä tavoitteenamme on auttaa entistä useampia”, kertovat Ritva Järvinen ja Kaarina Wilskman Tuusulanjärven Reumasta.

”Vertaistukeen tulisi panostaa nykyistä enemmän diagnoosin ja hoitoon pääsyn välisenä aikana. Usein vertaistuki huomioidaan vasta esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Potilaiden tulisi saada myös lääkärikäynnin yhteydessä enemmän tietoa järjestötoiminnasta”, todetaan Järvenpään sydänyhdistyksestä.

”Tiiviillä yhteistyöllä järjestötoimijoiden kanssa on keskeinen rooli asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. On tosi merkityksellinen juttu, että OLKA-toiminta jalkautuu perusterveydenhuoltoon ja järjestötoimijat tulevat tutummiksi niin asukkaille kuin ammattilaisille”, kertoo Keusoten terveyspalveluiden ja sairaanhoidon johtava asiantuntija Leena Kurki-Kangas.

Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pisteet tulevat asukkaiden aktiiviseen käyttöön ja niitä osataan jatkossa hyödyntää monipuolisesti asiakastyössä. Yhteistyöstä OLKA-toiminnan kanssa toivotaan myös pysyvää käytäntöä.

Olka-toiminnan logo.

Lisätietoja

Leena Kurki-Kangas, johtava asiantuntija
leena.kurki-kangas@keusote.fi

Saana Sandholm, toiminnanjohtaja, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
saana.sandholm@yhdistysverkosto.net

Hyte-pisteiden toiminta toteutetaan osana Kestävä kasvu -hanketta (RRP2). Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnoimaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoittaa Euroopan unionin kertaluontoinen elpymisväline (NextGenerationEU).

Euroopan Unionin kertaluontoisen elpymisvälineen logo.