Asuminen
Eron jälkeen vanhempien on ratkaistava, asuuko lapsi isän vai äidin luona. Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Mietittäessä lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ajatella kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä. On toivottavaa, että lapsen elämä muuttuu niin vähän kuin mahdollista vanhempien erosta huolimatta.
Myös lapsen vuoroasuminen molempien vanhempien luona on mahdollista, mutta lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä paikassa. Vuoroasumista harkittaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, vanhempien asuntojen sijainti toisiinsa nähden sekä lapsen päivähoitopaikkaan tai kouluun. Varttuneimpien lasten kohdalla myös heidän mielipiteellensä on annettava arvoa järjestelyyn liittyen.
Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja yhteistyökykyä. Vuoroasumisen lähtökohtana tulisi olla lapsen tarpeet, eikä ratkaisun lähtökohtana saisi olla esimerkiksi vanhempien taloudelliset intressit.
Lapsen asumista koskevalla ratkaisulla on merkitystä mm. lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin määräytymiseen. Asumistukea ja lapsilisää myönnettäessä lapsi voidaan huomioida vain yhden ruokakunnan jäsenenä.
Tapaamisoikeus
Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään tai tehdä asiaa koskevan sopimuksen lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen asunpaikasta ja tapaamisoikeudesta, he voivat yrittää sovitella asiaa perheasioiden sovittelussa tai viedä asian tuomioistuimen päätettäväksi. Joissain tilanteissa on lapsen edunmukaista järjestää tapaamiset tuetusti tai valvotusti. Niistä saa lisätietoa perheoikeudellisesta yksiköstä.
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Mitään yhtä lakisääteistä tapaamismallia ei ole.Tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.
Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Vanhempien on edistettävä lapsen tapaamisoikeuden toteutumista. Vanhempien on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä voisi aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.
Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on, että tapaamiset on selkeästi sovittu vanhempien kesken ja että lapsi tietää tapaamisjärjestelyjen olevan vanhempien vastuulla. Tapaamissopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena ja tarkistaa sitä tarvittaessa, esim. lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulunkäynnin.
Lue lisää Usein kysytyt kysymykset