Palveluverkkosuunnitelmaan haettiin näkemyksiä laaja-alaisesti

Keusote on käynnistänyt yhtymähallituksen päätöksellä kuntayhtymän palveluverkkohankkeen syksyllä 2019. Hankkeen tavoitteena on turvata asukkaiden sotepalveluiden laatu ja saatavuus, mutta samalla hillitä alati nousevia sotekustannuksia ja luoda näkymää tulevaisuuden dynaamiselle palvelujen verkostolle.

Palveluverkon uudistaminen mahdollistaa myös tuottavuusohjelman toimeenpanon ja palveluiden tarkoituksenmukaisen uudistamisen – samanaikaisesti tulee pystyä vastaamaan kasvavaan ja muuttuvaan palvelutarpeeseen sekä pysyä kuntien maksukyvyn raameissa.

Asukkailla, työntekijöillä sekä yhtymähallituksen ja -valtuuston jäsenillä ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä kyselyjen kautta. Palveluverkkosuunnitelman valmistelun tueksi on tehty kaksi kyselyä:

Helmi-maaliskuun kyselyissä kuntayhtymän asukkailla (N=663), henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä (N=247) sekä yhtymähallituksen ja -valtuuston jäsenillä (N=33) oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Kysely oli jaettu kahteen osa-alueeseen: aiheeseen liittyvät taustatiedot ja tulevaisuuden palvelujen verkoston suunnittelu. Kyselyn vastauksia hyödynnettiin palvelujen verkoston vaihtoehtojen muodostamisessa.

Maalis-huhtikuussa asukkailla (N=2 064) oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään nykyisestä palveluverkostosta ja vaihtoehdoista. Tällä kyselyllä kerättiinkin näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin tueksi.

Palvelujen uudistamisen taustalla on kolme kokonaisuutta

1. Kysynnän kasvu ja kustannuskehitys

Palveluiden kysynnän kasvuun on pystyttävä vastaamaan sekä taittamaan nykyinen kustannuskehitys.

2. Kansalliset linjaukset kuten tulevaisuuden sote- ja perhekeskukset

Tulevaisuuden sote-keskuksista saa laajasti peruspalveluita yhdeltä luukulta. Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin.

3 Keusoten palvelualueiden tunnistamat kehityssuunnat

Keusoten alueella on kiinnitettävä huomiota palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen ja monimuotoisuuteen monien eri käyttäjäryhmien, kuten lapsiperheiden, työikäisten ja ikäihmisten tarpeiden näkökulmasta.

palveluverkko1.png

Toiseen asukaskyselyyn vastasi vain noin 1 % Keusoten alueen asukkaista

Nykytilan kartoitukseen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen muodostamiseen osallistui laajasti eri sidosryhmiä. Ensimmäiseen kyselyyn kuntalaisvastauksia saatiin vajaa 700 kappaletta. Henkilöstöä asiasta kuultiin mm henkilöstöinfoilla, palvelualueiden ja konsernin tapaamisilla ja henkilöstökyselyllä. Myös hallituksen ja valtuuston jäsenille oli oma kysely, johon vastauksia saatiin yhteensä 33.

Asukkaille kohdistetussa toisessa kyselyssä kartoitettiin palveluiden nykytilaa sekä mielipiteitä tulevaisuuden palvelujen verkostomallista.  Nykytilan lisäksi kyselyssä esiteltiin kaksi eri vaihtoehtoa.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan noin 2 100 asukasta, joista noin 50 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus vastanneista oli vain 8 prosenttia, ja 30-49-vuotiaiden osuus 39 prosenttia.  Vastanneista yli 50 prosenttia asui Nurmijärvellä ja 24 prosenttia Tuusulassa. Muiden kuntien vastausprosentit jäivät kymmeneen tai reilusti alle kymmeneen prosenttiin.

Henkilöstö nosti paljon uusia ideoita palvelujen verkoston kehittämiseen

Uusia ideoita nousi runsaasti sekä asiakkaan että henkilöstön näkökulmasta. Henkilöstön muutosehdotuksiksi asiakkaan palvelujen parantamiseksi nousivat laajennetut aukioloajat, kotiin vietävien palveluiden lisääminen erityisesti ikäihmisten kohdalla, sähköisten palveluiden hyödyntäminen, palveluiden käyttö yli kuntarajojen ja palveluihin ohjautuminen ns, yhden luukun periaatteella. Henkilöstönäkökulmasta erityisesti toivottiin muun muassa moniammatillisen yhteistyön kehittämistä koko Keusoten alueella, henkilöstön kouluttautumisen ja profiloitumisen tukemista, palkkaharmonisointia ja Keusote-tasoisten linjausten ja toimintatapojen kehittämistä.  

Kuntalaiset ja päättäjät toivovat laajennettuja aukioloaikoja, työntekijät sähköisten palvelujen lisäämistä sekä panostusta ennaltaehkäisyyn

Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten eniten käytetyimmät palvelut olivat terveysaseman vastaanottopalvelut, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä suun terveyden palvelut. Näitä palveluita vastaajista (n. 70-80 prosenttia) oli käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana.

Kuntalaiset ja päättäjät toivovat käyntiaikoja ilta-aikaan ja viikonloppuisin, mutta vain pieni osa nykyisin virka-aikaan työskentelevästä henkilöstö on halukas tekemään näitä vuoroja. Kuntalaisista ja päättäjistä 75-82 prosenttia toivoo käyntiaikoja ilta-aikaan ja 66-67 prosenttia käyntiaikoja lauantaisin. Ainoastaan n. 20 prosenttia nykyisin virka-aikaan työskentelevästä henkilöstöstä on halukas tekemään ilta- ja viikonloppuvuoroja.

Suurin osa henkilöstöstä kannattaa sähköisten palveluiden lisäämistä. Myös suurin osa kuntalaisista valitsisi etävastaanoton, jos se olisi nopeammin käytettävissä kuin fyysinen käynti. 57 prosenttia kuntalaisista valitsisi etävastaanoton 1-2pv päästä, ja 32 prosenttia valitsisi käynnin 3-4pv päästä. Henkilöstöstä (63-73%) on sitä mieltä, että heidän työssään olisi mahdollista käyttää nykyistä enemmän sähköisiä palveluita, ja että he olisivat halukkaita opettelemaan niiden käyttöä.

Kuntalaiset toivovat asiointiin helppoa kulkua omalla autolla. Toiseksi tärkeimmäksi asioinnin osalta nousivat arki-ilta-aukioloajat. Päättäjät pitävät tärkeänä sujuvia julkisen liikenteen yhteyksiä, helppoa asiointia omalla autolla ja pysäköintipaikkoja sekä arki-ilta-aukioloaikoja.

Henkilöstön puolelta kehityskohteiksi nousevat panostus ennaltaehkäisyyn, palveluiden välinen yhteistyö ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen

Palveluvaihtoehtojen arvioinnissa kaksi eri vaihtoehtoa

Kyselyä varten oli valmisteltu vertailukohteeksi kaksi eri vaihtoehtoa palvelujen verkostoksi. Arvioitavia kohteita olivat terveysasemapalvelut, perhekeskuspalvelut ja ikääntyneiden palvelut vuonna 2030.

palveluverkko2.png

Esitetyistä vaihtoehdoista terveysasemapalveluissa n. 70 prosenttia haluaisi jatkaa nykyisellä mallilla, 20 prosenttia vaihtoehdolla 1 ja 10 prosenttia vaihtoehdolla 2. Kuntalaisten avoimissa kommenteissa tuotiin esiin haasteina mm. joukkoliikenteen ongelmat, mutta myös toiveita sähköisistä palveluista ja ilta- ja viikonloppuajoista sekä etävastaanotoista.

Perhekeskuspalveluiden osalta vastaajista n. 60 prosenttia haluaisi jatkaa nykyisellä mallilla, 20 prosenttia vaihtoehdolla 1, 10 prosenttia vaihtoehdolla 2 ja 10 prosenttia vastanneista ei osannut valita vaihtoehtoa. Avoimissa palautteissa nostettiin esiin työssäkäyvien asiakkaiden tarpeet ilta- ja viikonloppuajoista sekä lähipalveluiden tarpeellisuus.

Ikääntyneiden palveluissa noin 40 prosenttia haluaisi jatkaa nykyisellä mallilla, 30 prosenttia vaihtoehdolla 1 ja 30 prosenttia vaihtoehdolla 2. Avoimissa palautteissa toivottiin panostusta vanhusten hoitoon ja yksinäisten vanhusten huomiointia. Kehittämisideaksi nostetiin mm. ikääntyneiden palvelukylätoiminta.

Tavoitteena palvelujen verkosto yhden luukun periaatteella ja tasalaatuisesti koko Keusoten alueella

Nykyisen kaltaisella toimintamallilla jatkaminen ei ole kestävää. Nykyinen malli pohjautuu kuntakohtaiseen malliin, jossa tuotantotavat ja palvelurakenne ovat kuntakohtaiset. Palvelujen verkostoa on kehitettävä vastaamaan asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön, mm.  panostamalla ennaltaehkäisyyn, lisäämällä sähköisiä palveluita ja liikkuvia palveluita, laajentamalla aukioloaikoja ja kehittämällä yhteistyötä tukevia toimipisteitä.

Asukkaan näkökulmasta palvelujen verkon uudistamisella tavoitellaan parempaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä saatavuutta. Dynaaminen palveluverkko sisältää monipuolisia palvelumuotoja asukkaat huomioiden. Liikkuvien palveluiden määrää lisätään, jolloin palveluita voidaan tuoda kotiin tai kodin lähelle. Digitaalisten palveluiden määrää lisätään, jolloin asiointi tapahtuu nopeammin etävastaanotolla ja helposti kotoa käsin. Toimipisteiden aukioloaikoja laajennetaan, jolloin palveluissa voi asioida myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palveluita tarjotaan laaja-alaisesti keskitetyissä toimipisteissä, jolloin asiointi sujuu helpommin – yhden luukun periaatteella. Monimuotoista ja yhteisöllistä asumista lisätään, joka mahdollistaa palvelukylien toiminnan, ryhmäasumismuotojen, senioripihojen ja monitoimijaverkostojen kehittämisen.

Palveluverkkosuunnitelmasta päätetään syksyllä 2020

Palveluverkkosuunnitelman työstäminen jatkuu kevään ja kesän aikana Keusoten asiantuntijoiden ja poliittisen ohjausryhmän toimesta. Lopullinen palveluverkkoesitys on yhtymähallituksen käsiteltävänä kesäkuussa ja yhtymävaltuustossa alkusyksystä.

Päivitetty 7.5.2020 Tulosta

 
 


Sandelininkatu 1, PL 46
05800 Hyvinkää
kirjaamo@keusote.fi

Kuntayhtymän Y-tunnus: 2844969-4

 
Laskutus:

Verkko-osoite ja tunnus:
OVT tunnus: 003728449694

Operaattorin Telia/CGI tunnus:
003703575029


Verkkolaskulla näkyvä postiosoite / skannauspalvelu:
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
003728449694
PL 299
02066 DOCUSCAN